Äidinkielen sähköinen ylioppilaskoe

Äidinkielen sähköinen ylioppilaskoe järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2018. Tässä tiedot-teessa on esitelty kokeen yleislinjaukset, jotka tarkentuvat esimerkiksi arviointikriteerien osalta seuraavan kahden lukuvuoden kuluessa.

Kokeen tavoite

Sähköisessä kokeessa arvioidaan nykyisen kokeen tavoin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ope-tussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kokeessa simuloidaan nykyisessä mediamaailmassa ja tietotulvassa vastaan tulevia tilanteita, joissa tarvitaan muun muassa lähteiden valinnan sekä tiedon luotettavuuden, pätevyyden ja käytettävyyden arvioinnin taitoja. Lisäksi korostuvat tiedon rakentamisen, tekstin tavoitteen asettamisen, näkökulman valinnan ja aiheen rajaamisen taidot, jotka ovat keskeisiä myös lukion jälkeisten opintojen kannalta. Uusi koe nivoutuu nykyistä koetta tiiviimmin äidinkie-len ja kirjallisuuden oppiaineen sisältöihin ja tarjoaa paremman mahdollisuuden arvioida myös monilukutaitoa.

Kokeen rakenne

Koe on kaksipäiväinen, ja molempien kokeiden kesto on kuusi tuntia. Ensimmäisessä kokeessa keskitytään erityisesti lukutaidon ja toisessa kokeessa kirjoitustaidon arviointiin. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa. Kokeiden nimet kuvaavat siis ennemminkin tehtävien ja arvioinnin painotusten eroa. Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, kirjoitustaidon koe on yksiosainen.

Kokeen aineistot

Sähköisessä kokeessa on mahdollista hyödyntää monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitet-tujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi molemmissa kokeissa voidaan käyttää laajan tekstikäsityksen mukaisesti myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä, esimerkiksi tv-mainoksia, katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä, videoita ja animaatioita. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi radiohaastattelu, uutislähetys tai kat-kelma kuunnelmasta. Vaikka koe järjestetään suljetussa ympäristössä, aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta.

Lukutaidon koe

Lukutaidon kokeessa arvioinnin kohteena on ensisijaisesti kriittinen ja kulttuurinen lukutaito. Kokeessa on kaksi osaa: A-osa keskittyy ensisijaisesti media- ja asiatekstien, B-osa kaunokirjallis-ten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan.

Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään. Periaatteessa tehtä-vänannot ovat samankaltaisia kuin nykyisessä tekstitaidon kokeessa, mutta yksittäinen tehtä-vänanto voi sisältää myös alakohtia. Tehtävä voi siis edellyttää yhtenäisen, pituudeltaan rajatun tekstin tuottamista tai useampien lyhyiden vastausten tuottamista. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri.

Asia- ja mediateksteihin keskittyvän A-osan tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, poh-timaan väitteiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittami-sen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. A-osassa korostuu erityisesti erittelevä ja kriittinen lukutaito.

Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän B-osan tehtävänannot voivat esimer-kiksi ohjata analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sopivia käsitteitä käyt-täen, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. B-osassa korostuu erityisesti tekstien tulkinnan taito.

Kirjoitustaidon koe

Kirjoitustaidon kokeessa tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teks-ti aineistojen pohjalta. Kokeessa on tietty, tyypillisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema. Tehtävänantoja on 5–7, ja niistä kokelas valitsee yhden. Kokeessa on tarjolla valikoima teemaan liittyviä aineistoja, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä, tieto- ja kaunokirjallisuutta eri muodoissaan. Tarjolla on tyypillisesti 6–8 aineistoa, joista kokelaan on käytettävä vähintään kahta.

Kirjoittaja voi käyttää aineistoja eri tavoin oman tekstinsä tavoitteen, valitun näkökulman ja ai-heen rajauksen mukaan. Hän valitsee itse käyttämänsä lähteet ja niiden käyttötavan. Joskus voi esimerkiksi olla tarkoituksenmukaista keskittyä enemmän yhteen lähteeseen ja avata sen teemaa ja täydentää pohdintaa toisen aineiston sisältämien tietojen avulla. Aineistoista voi myös nostaa esiin vaikkapa yksittäisiä näkökulmia, tietoja, väitteitä ja niiden perusteluja ja tarkastella aihetta niiden pohjalta.
Laajuudeltaan kirjoitustaidon kokeessa tuotettavat tekstit vastaavat laajuudeltaan nykyisen es-seekokeen tekstejä.

Kokeen arviointi

Äidinkielen kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Lukutaidon kokeesta saa enimmillään 60 pistettä. Arvioinnissa korostuvat erityisesti vastauksen sisältöainekset ja lukutaidon taso. Kirjoitustaidon kokeesta saa enimmillään 60 pistettä. Arvioinnissa korostuvat erityisesti tekstin rakentaminen, tekstin tavoitteen ja näkökulman selkeys, lähteiden valinta ja käyttötapa, sisällön monipuolisuus sekä kieli ja tyyli.
Molemmille kokeille laaditaan omat arviointiohjeensa. Lukutaidon kokeen arviointiohjeissa kuva-taan lukutaidon tasoja yleisellä tasolla ja annetaan koekohtainen pisteitysohje. Kirjoitustaidon kokeelle laaditaan nykyisen esseekokeen kriteerien pohjalta kriteeristö, jossa muun muassa ai-neistojen käyttötaito korostuu. Opettaja arvioi alustavasti molempien kokeiden suoritukset, minkä jälkeen lopullinen arviointi tehdään ylioppilastutkintolautakunnassa.